Pyhäinpäivän aikaan olin muutaman päivän flunssassa. Flunssapäivien ratoksi etsin televisiosta ja ilmaisista suoratoistopalveluista jotain katsottavaa.

Kauhua, trillereitä, jännitystä, true crimea... Näistä voisi varmasti saada kivat kiksit, mutta itse jätän ne väliin. Miksikö?

Kun katsomme jotain elokuvaa tai sarjaa, keho reagoi siihen ikään kuin se tapahtuisi oikeasti. Aivot eivät aina täysin erota todellista ja kuvitteellista uhkaa toisistaan, joten keho tuottaa samoja stressihormoneja ja välittäjäaineita kuin oikeassa jännittävässä tilanteessa. Jännäreitä katsoessa kehossa erittyy esimerkiksi adrenaliinia ja kortisolia, jotka tuntuvat kihelmöivänä tunteena kehossa.

Mitä lähempänä nukkumaanmenoa altistamme kehon tällaiselle jännitystilalle, sitä todennäköisemmin stressihormonit ovat koholla vielä yöllä. Ei siis ihme, jos uni katkeilee tai nukahtaminen on vaikeaa.

Päädyin katsomaan elokuvan Weird Al Yankovic – ja tykkäsin. :) Daniel Radcliffe (se Tylypahkan pikkuvelho) teki loistavan roolisuorituksen, enkä huomannut ikävää kurkkukipua ainakaan puoleentoista tuntiin ja olo muutenkin oli rentoutunut.

Kun nauramme tai rauhoitumme, keho vapauttaa endorfiineja ja oksitosiinia – samoja hyvän olon hormoneja, jotka auttavat kehoa palautumaan ja parantumaan.

Jos keho on flunssassa, jännittävät sarjat ja stressaava tekeminen eivät ole sille parasta seuraa. Lempeys, lepo ja rauhoittuminen - ja komediat - sen sijaan luovat tilaa paranemiselle.

Kirjoitin blogiin aiheesta pidemmin: miksi stressitasojen laskeminen on flunssasta toipumisessa niin tärkeää, ja miten pienet teot – kuten nauru, rauhallinen hengitys tai C-vitamiini – voivat tukea kehon luonnollista paranemista.

👉 Lue blogista: Flunssasta paraneminen – miksi stressinhallinta ​ja kehon rauhoittaminen on tärkeää

Jos olet flunssassa juuri nyt, muista olla itsellesi lempeä. Parantuminen tapahtuu usein silloin, kun teemme vähemmän ja vastaanotamme enemmän. 🌿

Terkuin,

Siru